Lootikoita!

Harvoin enään saa kenkien mukana kenkälaatikon!

En minäkään kenkiä ostanut, mutta nämä laatikot oli kaupan pakkauspöydällä!

Nämähän ovat aivan ihastuttavia!

Tuolla ne nyt vaatehuoneen hyllyillä ovat piristämässä!

 

Meinasin ihan unohtaa, että tänäänhän on Ystävänpäivä.

Kuuntelen tässä samalla Järviradiota.

Siellä ihanat toimittajat Suvi ja Tarja juontavat Ystävänpäivän ohjelmaa.

Kaksi niin ihanaa ihmistä, toimittajaa. Kun Tarja tai Suvi on äänessä on päiväni täydellinen.

Ovat vain niin ihania!

Minäkin sinne jotain laitoin ja kyllähän ne luetuksi tulivat.

 

Tunnelmaa!!!

Minulla on kaapissa tallessa tämä kaunis lasinen lampun kupu.

(Ei kai tästä voi sanoa, että varjostin)

Tämäkin on jo yli satavuotta vanha.

Isäni tätien, Elinan ja Idan keittiössä tämä oli monet vuodet.

Heillä oli eteisessä vihreä lasinen kukanmuotoinen kupu, joka oli sekin todella kaunis.

En tiedä missä se menee nykyään, mutta onneksi olen tämän säästänyt.

Nyt muuton yhteydessä tämä tuli esille.

Katossa meillä ei tälle ole paikkaa, mutta tuikkujahan tämän sisällä voi poltella!

5.2.2014

Tämä kuva oli keskiviikkona 5.2. Keski-Suomen alueuutisissa.

Toimittaja sanoi kauniisti: seuraavaksi rauhoittavaa tunnelmaa Lahjaharjun hautausmaalta.

Ovat rajanneet kuvan vähän oudosti. Se olisi ollut kauniimpi isompana.

(siis reunoja ovat ottaneet pois) Ja päivämäärässäkin pieni virhe (5.4.)

Omastakin mielestäni tämä kuva on kaunis.

Onhan se ihmeellinen tuo fb. Sinne kun olen laittanut kuviani,

niin on tullut  pyyntöjä että laita meillekkin (esim. tv, sanomalehdet)

 

Ihana yllätys!

Eilen kun järjestelin vähän tavaroitani niin hups, löytyi avaamaton paketti!

Sain tämän paketin ystävältäni jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Se oli kyllä ihan lähellä jokapäiväisiä askareita, olohuoneen pöydän korissa!!!

♥ Aivan ihana ♥

Kiitokset suuret Lailalle!

Laila on äitini ystävä. Asuivat samassa talossa.

Ja muistin, että siinä talossa on äidilläni ystävä, Laila.

Jossainvaiheessa rohkaistuin ja menin käymään Lailan luona ja niin meistäkin tuli ystävät.

Sunnuntaina viimeksi tapasimme.

Seuraavan kerran onkin selittämistä ja kiittelemistä!!!

Yhdenkoon!

Äitini kutomia yhdenkoonvillasukkia!

Minä en jaksaisi kutoa näin yksivärisiä isoja sukkia!

Ja tässä on pitänyt olla tarkkana tuon kuvion suhteen,

että se tulee aina oikeaan kohtaan!

Nämä on kudottu kaikki ihan jämälangoista.

Käytössä ovat kaikki kolme paria, ei tosin minun jaloissani!

Minähän en villasukkia pidä!

Hihoihin ja hiuksiinkin!

Laatikon pohjalla oli tälläisiä hihamerkkejä!

Ei ole ilmeisesti ollut sopivaa hihaa tai pusakkaa mihin olisi ommeltu!!! 

Nämä on ilmeisesti ostettu vain muistoksi laskettelureissuilta! 

Kolme viiriäkin oli vielä tallessa!

Mitähän se olis ollut kuuskytlukua kun kierrettiin Suomea kesälomareissuilla

ja aina viiri ostettiin mukaan!!!

Muistaakseni niitä oli roikkumassa huoneeni seinälläkin jossainvaiheessa!

Aika jännää, että vain nämä kolme on säästynyt!

Alavuden Nuorisoseurassa tuli oltua mukana ainakin kaksikymmentäviisi vuotta!

Kiri on taas tämä minun nuoruuden pesisseura!

KuKu on Kuortaneen Kunto! Siellä mies pelasi pesäpalloa! 

Nämä ovatkin sitten vain muita kangasmerkkejä!

Hiuspampuloita, vai mitä nämä olivat nimeltään...

Nämä ovat kahdeksankymmentäluvulta!

Samaa kasarivuosikertaa nämäkin!

Arvoitus ja tyhjä albumi!

Tämä kaunis kortti oli meillä kotona raameissa ja seinällä niin kuin tauluna, joskus!

Halusin säilyttää kauniin kuvan ja nyt kun rupesin sitä katselemaan niin siellä on

takana tekstiä, mutta kun se on ollut liimattuna,

niin enpäs saakkaan tuota tekstiä näkyviin.

Olishan se kiva tietää mitä siellä lukee ja keneltä kortti on tullut.

Yritin varovaisesti rapsutella tekstiä näkyviin, mutta en ainakaan vielä onnistunut!

Taitaa jäädä salaisuudeksi ♥ 

Tämän kauniin vanhan albumin sivut olivat aikoinaan täynnä kauniita kortteja.

Sivut olivat sellaisia, että niissä oli ne leikkaukset korteille valmiina!

Aina kun kävin isäni tätien, Elinan ja Idan luona katselin kortteja.

Silloin jo olin kiinnostunut kauniista korteista, näköjään! 

Albuminkannet ovat tänään noin 120 vuotta vanhat!

Minulla ei ole mitään muistikuvaa miten tyhjä albumi on minulle tullut,

mutta joku on käynyt sen jossainvaiheessa tyhjentämässä!

Kaikki sivut on leikelty pois. Miksihän kannet on jätetty!!!

Kyllä on ollut rumasti tehty, vanhoille ihmisille!

Minulla on yksi ikkunanpoka, johon ajattelin tätä albumia laittaa,

sillä pelkät kannetkin ovat kauniit!