.

.
.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Veden solinaa






Pari päivää olin poissa kotoa, kun oli ostettu tuo vesiallas, ja en ihan kerennyt sitä laitella, niin ei isäntä malttanut antaa sen odottaa, oli mennyt noita kiviä siihen laittelemaan ja rikkonut tuollaisen lyhdyn. Minähän otin ja liimailin palasia yhteen.







Kuvat eivät nyt ole mitenkään hyviä, huonoja kuvakulmia. Etupihalla on kuunlijaa, tuon sitä tuohon altaan reunalle, että nuo kivet peittyvät. Noinhan tuo on suorastaan ruma. Mutta kun on niin kuuma, että ei noita hommia nyt jaksa tehdä, pääasia että veden solina kuuluu, sisälle asti. Se on niin ihana ääni, rauhoittavaa. Meillähän on tuossa vähän niinkuin pieni rinne tonne metsään, että kun oikein viitsisi, niin siihen saisi aika ihanan sellaisen puron jopa. Mutta tähän on nyt tyytyminen.

1 kommentti:

  1. Sait sitten se suihkujutun pihalle mukavaa. Sulla on kaunis kuva Blogin otsikkona. -kirsikka-

    VastaaPoista