.

.
.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Maalaiselämää!



 
Metsämansikoita syötiin lapsena jokapäivä!

Luulin että saan niitä maistaa pitkästä aikaa,
mutta joku oli nopeampi...
hidas olin, linnut kerkesivät ensin...
 
 



Rautatie menee tämän sillan yli ja sillan kivessä on vuosiluku 1918!
 
Puro, missä lapsena kävimme leikkimässä,
uittamassa kaarnalaivoja, oli aika vähävetinen nykyään!


Lapsuudessa niin monta kertaa päivässä ylitimme tämän ylikäytävän!


 
Kallio ja suuri kivi, missä lapsena leikin! 


Lapsuudenystävän kotitalo!



Naapureita ja mummolani.
Kaikki talot ovat vaihtaneet väriä!

Maalaiselämä ei sovi minulle,
sen tämän viikon aikana totesin.
Sääkin oli vähän huono, aika sateista
ja sitten niitä hyttysiä ja muita ötököitä!
En myöskään kaipaa ihan noin hiljaista ja rauhallista!
Ainoat äänet olivat lintujen ääniä!
Ehkä sekin vaikutti, kun olin vieraan kodissa,
minulla ei ollut siellä mitään tekemistä,
minä kaipaan jotain omia juttujani!
Pihapiiri oli mitä kaunein ja lampi niin kaunis tyyni koko ajan!
Mutta kaupunkiin kaipasin päivittäin!
Käymme toki Ystävän luona usein tästäkin eteenpäin,
mutta viikko on minulle liikaa!
 





 

6 kommenttia:

  1. Ihanat metsämansikat!
    Muistan, kun lapsena niitä syötiin.
    Mukavaa maanantai päivää sinulle!

    VastaaPoista
  2. Oma koti kullan kallis..näinhän se on .Kotona on hyvä olla.Kauniita kuvia ja hieno maalaismaisema ja ah, noita mansikoita.Hyvää kesän jatkoa.

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat. Meillä metsämansikka on vasta kukassa. Paljon on kukkia. Taitaa tulla hyvä marjavuosi.

    VastaaPoista
  4. Kylässä hyvä, kotona paras, näin se on :) :)

    VastaaPoista