keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Elämä kuljettaa
Näissä talvisissa maisemissa, tämän pienen lammen rannalla olen vieraillut maanantaina ja tiistaina, olen saanut tässä pihapiirissä asuvasta Lailasta uuden ystävän. Ihan kun olisimme aina tunteet, harvan ihmisen kanssa on näin helppoa ystävystyä. Odotan innolla kesää, että pääsen näihin maisemiin. Valokuvista näin mitä kaikkea lumihangen alla on. Lailan omin käsin tekemään, kukkia niin paljon ja kaikkea muuta kivaa, kiviä, aitoja ja vaikka mitä. Sain Lailalta tomaatin taimia ja muutamia kukantaimia omaan pihaani istutettavaksi. En ole koskaan tähän aikaan vuodesta ollut tekemisissä taimien kanssa, toivottavasti kasvavat, jospa Lailan rakkaus kantaa tänne asti.
Laila jatkaa elämää täällä ja siellä mihin minulta yksi elämänvaihe nyt päättyi. Mutta onnellinen sattuma tässä on se, että Laila tuli elämääni lapsuudenystävieni kautta ja näin voin vierailla edelleen lapsuudenkodissani. Melkein kuin satua tämä tarina, miten näin elämä meidät kuljetti toistemme luokse.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Elämällä on jokin tarkoitus kun te tapasitte toisenne.
VastaaPoistaYstävät on ihania ♥ Kivaa viikonloppua!
VastaaPoista