Karahka!

Eikkamyrsky vei meiltä sähköt mennessään ja me lähdettiin sitten

tuonne mun isäni synnyinseudulle Kuohulle kyläilemään,

niin ajettiin sen rannan kautta missä käytiin pyykillä kun olin lapsi,

niin siitä rannasta löysin tälläisen karahkan.

Nyt se on meillä seinällä!

Ja laitoin siihen roikkumaan pari tuollaista muottikoristetta!

Siis kappale mulle rakkaasta maasta! (naurua)

Mulle tuli siellä rannalla sellainen kumma tunne, joka kesti aivan pienen hetken.

En siis ole käynyt tällä rannalla noin neljäänkymmeneen vuoteen.

Kai se oli se sama tunne, kun ihmiset puhuu, että niillä on kaipuu sinne kotiin Karjalaan...

Vasemmalla ylhäällä kuvassa oleva joulupallo on mummolastani,

ainoa vanha joulukoriste, mikä on tallessa, ikää tällä on varmaankin ehkä ylikin satavuotta!