.

.
.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Maripaloja

Marimekko on niin mun juttu, ollut aina. Ensimmäinen Marimekon myymälä Jyväskylässä
oli aika lähellä kotiani. Eikä ollut esimerkiksi koulumatkani varrella,
mutta usein kiersin kaupungin kautta, että näin mitä Marimekon myymälässä oli.
Säästin usein rahaa, että sain ostettua jotain itselleni mieluista.
Tasaraitapaidat olivat silloin n-i-i-n ihania. Ostin ruskeavalkoraitaisen tasaraitamekon
 ja äitini teki siihen beessisen liivin. (liivi oli niinkuin kudottua, mutta sitä ei itse kudottu,
se ostettiin kaupasta, niinkuin kankaana ja liivi oli vähän lyhempi kuin tasaraitamekko,
 mutta siis pitkä kuitenkin) Tämä asu oli niin ihana. Senaikainen bileasu,
koulun bileissä sitä pidin, sen muistan. Sitten alkoi tulla Aarikan koruja liikkeeseen,
niin eihän mulla ollut varaa niitä ostaa, niin tein itse esim. sormuksia (valkoinen pallo
puoliksi ja maalasin sen, pallo kiinnitettiin sitten esim. pääsiäismunista saatuihin sormuksiin)
Näitä sormukaia on vieläkin tallessa.  Ja ovat jopa kelvanneet sormiinkin tänä päivänä.
ja isoja irtohelmiä ja kyllä niitä rintakorujakin itse tein)
Myöhemmin Unikko on ollut mun suosikki. Vieläkin keittiössä on aina
jonkunvärinen unikkokappa. Unikkokasseja on kaksi vielä, musta ja punainen.
Nämä kaksi pussilakanaa tein viime kesänä.
(kuvat suurenevat klikkaamalla kuvaa)

2 kommenttia:

  1. Olet tehnyt tosi palapelejä. Kyllä paloistakin saa vaikka mitä kun vaan viitsii suunnitella.

    VastaaPoista
  2. Joo, mullahan noita tilkkuja ja kankaita oli isot pinot. Jotenkin vaan kankaat kiehtoo. Mutta nyt ei ole enään kuin ruudullisia. Olen lahjoittanut kankaani nuorten työpajalle. Toivottavasti he loihtivat niistä kaikenlaista ihanaa. Täytys joskus käydä ihan katsomassa.

    VastaaPoista